Säännöt

Voimassaolon alku: 09.04.2026 14:23:08

1§ YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JA ALUE
Yhdistyksen nimi: Syrin Hirviporukka ry, Y-tunnus 0691218-2
Kotipaikka: Lestijärvi, Syri
Yhdistys on perustettu 21.04.1980 ja rekisteröity 17.08.1981 ja siitä käytetään säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi ja se kuuluu Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan aluetoimiston alueella toimivaan Lestijärven Riistanhoitoyhdistykseen

2§ SEURAN TARKOITUS
Seuran tarkoituksena on harjoittaa:
1) metsästysmahdollisuuksien tarjoamista jäsenilleen
2) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen
3) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa
4) metsästysampumaurheilua
5) edistää turvallista ja eettistä metsästystä
6) edistää nuorten ja naisten pääsemistä metsästysharrastuksen pariin ja heidän mahdollisuuttaan kehittyä aktiivisiksi ja vastuullisiksi metsästäjiksi.

3 § SEURAN TOIMINTAMUODOT
Tarkoitustaan seura toteuttaa:
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalla metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään;
7) opastamalla jäsenistöään metsästysaseiden turvalliseen käyttöön ja järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa;
8) seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta;
9) opastamalla turvalliseen ja eettiseen metsästykseen sekä metsästystaitojen harjoitteluun;
10) tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua ja osallistua toimintaan;
11) edistämällä puhdasrotuisten metsästyskoirien pitoa, koulutusta, käyttöä, jalostusta ja koetoimintaa

4 § SEURAN JÄSENET
Seuran jäseneksi voidaan hyväksyä seuran toiminta-alueella olevat maanomistajat, vakituiset
asukkaat ja mökkiläiset avio- / avopuolisoineen sekä jäsenten isovanhemmat, vanhemmat,
lapset ja lapsenlapset sekä jäsenten miniät ja vävyt.
Jäsenet hyväksyy seuran hallitus
SEURAN JÄSENET, JÄSENTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Seuran jäsenmuotoja ovat:
1) Varsinainen jäsen
2) Nuorisojäsen
3) Koejäsen
4) Kunniajäsen
5) Kannatusjäsen

Varsinainen jäsen
Varsinaiseksi jäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä koe- ja nuorisojäsenen.
Maaton ja alle viisi (5) hehtaaria vuokraava jäsen on velvollinen suorittamaan varsinaiseksi jäseneksi liittyessään liittymismaksun, jonka suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää. Liittymismaksu puolitetaan, jos jäsenen näiden sääntöjen mukaisesti seuralle vuokraama metsästysoikeusalue on yli viisi (5) hehtaaria varsinaiseksi jäseneksi valinnan aikaan. Varsinainen jäsen on velvoitettu maksamaan vuotuisen jäsenmaksun, jonka suuruuden
seuran talvikokous vuosittain määrää.
Hirvenpyyntiin voidaan hyväksyä varsinainen täysi-ikäinen jäsen, jolla on hirvenpyyntiin vaadittava virallinen ampumakoe suoritettuna ja voimassa. Hallituksella on oikeus vaatia hirvenpyyntiin osallistuvia suorittamaan seuran oma ampumakoe tai osallistumaan seuran ampumaharjoituksiin niinä vuosina, kun virallista ampumakoetta ei ole suoritettu. Seuran ampumakokeessa ammutaan asetuksen mukaisesti.

Nuorisojäsen
Nuorisojäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä alle 18-vuotiaan henkilön. Nuorisojäsenyyden alkaessa alkaa koeaika, joka kestää enintään kaksi (2) vuotta, minkä ajan kuluessa seuran hallituksen on päätettävä nuorisojäsenen hylkäämisestä tai hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi. Varsinainen jäsenyys alkaa kuitenkin vasta samana vuonna, kun nuorisojäsen täyttää 20 vuotta. Nuorisojäseneltä ei peritä liittymismaksua, mutta vuosittainen jäsenmaksu on varsinaisen jäsenen jäsenmaksun suuruinen.
Alle 15-vuotiaalla ja koeaikana nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta. Muutoin nuorisojäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä, paitsi että nuorisojäsen voi koeaikana metsästää ainoastaan ilmoittamalla metsästyksestä varsinaiselle jäsenelle. Kun nuorisojäsenyys vaihtuu seuran varsinaiseksi jäsenyydeksi, peritään häneltä puolet sillä
hetkellä voimassa olevasta seuran liittymismaksusta.

Koejäsen
Koejäseneksi seura voi hyväksyä yli 18-vuotiaan henkilön. Koejäsenyys kestää enintään kaksi (2) vuotta, minkä ajan kuluessa seuran hallituksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.
Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua. Koejäsen on velvoitettu maksamaan saman vuotuisen jäsenmaksun, joka varsinaiselle jäsenellekin on päätetty. Koejäsenellä ei ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä, paitsi että koejäsen voi metsästää ainoastaan ilmoittamalla metsästyksestä varsinaiselle
jäsenelle. Koejäsen maksaa liittymismaksun, kun hänet hyväksytään varsinaiseksi jäseneksi.

Kunniajäsen
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksuista. Muutoin kunniajäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisellakin jäsenellä.

Kannatusjäsen
Kannatusjäseneksi seuran hallitus voi hyväksyä henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa tukea seuran toimintaa. Kannatusjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus seuran kokouksissa, mutta ei äänioikeutta. Kannatusjäsenellä ei ole metsästysoikeutta seuran alueille. Kannattavien henkilöjäsenten ja kannattavien yhteisöjäsenten kertakaikkisesta tai vuotuisesta kannattajajäsenmaksusta päättää seuran talvikokous.

Yleiset jäsenvelvoitteet
Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton piirin sääntöjä ja päätöksiä sekä hyviä metsästystapoja ja edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä.
Jäsen on velvollinen vuokraamaan vastikkeetta seuran alueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden joko täyden tai erikseen valittujen riistalajien metsästysoikeuden seuran käyttöön. Velvollisuus koskee koko jäsenenä olon aikaa. Rajoitettu metsästysoikeus mahdollistaa ko. maanomistajalle vain sopimuksessa mainitun riistan metsästyksen seuran alueella. Seura voi olla hyväksymättä, kussakin tapauksessa erikseen päätettäessä rajoitettua vuokrausta, jolloin jäsenyyttä seuraan ei välttämättä hyväksytä tai jäsen voidaan erottaa. Päätöksessä tulee kuitenkin huomioida yhdenvertaisuus.

Varsinainen jäsen on velvollinen osallistumaan seuran järjestämiin metsästysammunnan harjoituksiin seuran kokouksen päättämällä tavalla.
Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneet yhteystietonsa seuran sihteerille kolmen (3) kuukauden sisällä niiden muuttumisesta.
Jäsen on velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain Oma riistaan / sihteerille tai vaihtoehtoisesti seuran hallituksen jäsenelle, joka vie tiedot Oma riistaan tai välittää tiedot sihteerille.


5 § SEURASTA EROAMINEN
Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköpostilla seuran puheenjohtajalle tai sihteerille. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.


6 § SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET
Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen,
2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti,
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä,
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti,
5) toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa,
6) pidättäytyy vuokraamasta seuran metsästysalueen sisällä tai alueeseen liittyvien omistamiensa maiden metsästysoikeutta seuralle.
7) jäsen, joka myy omaisuutensa siten, että ei omista metsästysalueella enää maata, pysyvää asuntoa eikä mökkiä, voidaan erottaa seuran kokouksen päätöksellä. Irtisanominen voidaan kohdentaa kaikkiin 4§:ssä lueteltuihin henkilöihin. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Seuran jäsenenä vähintään 5
vuotta ollut jäsen ei menetä oikeuksiaan muuttaessaan pois seuran alueelta.
Jäsenen laiminlyötyä maksunsa on ennen sääntöjen mukaista erottamiskäsittelyä lähetettävä hänelle muistutus joko sähköpostilla tai muulla todennettavalla tavalla eräpäivineen. Mikäli jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta kahden vuoden osalta muistutuksesta huolimatta,
katsotaan jäsenen eronneen, ellei jäsentä tätä ennen ole erotettu. Seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen tai huomautuksen.
Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.
Jäsenellä, jonka jäsenmaksu on maksamatta yksi viikko eräpäivän jälkeen, ei ole
metsästysoikeutta seuran alueille, eikä äänioikeutta seuran kokouksissa ennen maksun suorittamista. Tulevan kauden jäsenmaksu on maksettava vuosittain heinäkuun loppuun mennessä.
Kesken kauden erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada jo maksamiaan maksuja takaisin.


7 § SEURALLE VUOKRAAMAANSA ALUEEN KÄYTTÖ JÄSENEN OMAAN
TARKOITUKSEEN

Seuran kokous voi myöntää jäsenen omaan käyttöön riistalajia tai rajattua pinta-alaa koskevan rajauksen seuran yleisestä metsästyksestä paikkaan, johon maanomistaja tekee omalla kustannuksellaan ravinto- ja elinympäristöparannus- sekä ylläpitotyötä. Rajaus hyväksytään tai
hylätään linjaavana päätöksenä yleisessä kokouksessa, mainiten aihe kokouskutsussa.
Hyväksyvän päätöksen jälkeen vastaavaa rajausta hakeville rajaus on yhdenvertaisesti myönnettävä. Näistä myönnöistä päättää ja tiedottaa seuran hallitus. Rajaus tehdään mahdollisimman vähän seuran muiden jäsenten metsästysmahdollisuuksia vähentäen ja se loppuu vuoden kuluessa kohteen ylläpidon päätyttyä. Jäsen ei saa metsästää seuran yleisestä metsästyksestä rajoittamiaan riistalajeja seuran muilla alueilla. Ensisijaisesti pyritään herrasmiessopimuksiin välttäen rajauspäätöksiä.


8 § SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET
Seura pitää vuosittain vähintään kaksi seuran varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-huhtikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokousten paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Vaihtoehtoisesti talvikokouksessa voidaan määrätä kesäkokouksen ajankohta ja paikka samoin kesäkokouksessa talvikokouksen ajankohta ja paikka. Ylimääräiset kokoukset pidetään §11 mukaisesti.

Hallitus pitää järjestäytymiskokouksen, mikä pyritään pitämään välittömästi talvikokouksen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, sekä kaksi varsinaista kokousta viimeistään kaksi viikkoa ennen talvi- ja kesäkokousta Kutsu seuran varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta. Vastaavasti hallituksen kokouksista vähintään 7 päivää ennen kokousta hallituksen
jäsenille. Kokouksista voidaan tiedottaa seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla:
1) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai
2) seuran verkkosivuilla tai
3) sähköisesti tekstiviestillä, sähköpostilla, WhatsAppilla tai niitä vastaavalla tavalla.

Tiedottamisesta vastaavat seuran puheenjohtaja ja sihteeri.
Jäsenten tulee ilmoittaa seuran sihteerille käytössään oleva sähköpostiosoite ja
puhelinnumero.


9 § TALVIKOKOUSASIAT
Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina
3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4) Hyväksytään työjärjestys
5) Hyväksytään seuran edellisen vuoden toimintakertomus
6) Käydään läpi tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta
7) Päätetään seuran tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
8) Todetaan hallituksen jäsenet ja suoritetaan hallituksen erovuoroisten jäsenten vaali
9) Toimitetaan seuran hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali
10) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja yhden varatarkastajan vaali alkaneelle toimintavuodelle
11) Hyväksytään mahdolliset sääntömuutokset
12) Päätetään seuran varsinaisten ja nuorisojäsenien liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta.
13) Hyväksytään seuran uudet varsinaiset, koe- sekä nuorisojäsenet, jolloin enemmistön läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla
14) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset
15) Päätetään palkkiot ja kulukorvaukset
16) Päätetään vuosittain puheenjohtajan, sihteerin ja hallituksen euromääräiset toimivaltarajat
17) Vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten
18) Päätetään metsästysammunnan harjoittelusta
19) Valitaan seuran edustajat ja heidän varaedustajansa piirikokouksiin hallituksen jäsenistä
20) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten esittämät, hallituksen kokouksessaan käsittelemät asiat, jotka ovat talvikokouksen asialistalla ilmoitettu.
21) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.


10 § KESÄKOKOUSASIAT
1) Kokouksen avaus
2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat myös ääntenlaskijoina
3) Todetaan kokouksen laillisuus
4) Hyväksytään työjärjestys
5) Valitaan metsästyksen johtajat tulevalle kaudelle ja päätetään seuran
metsästysjärjestelyistä ja metsästyssäännöistä
6) Rauhoitettavat lajit, metsästyskiintiöt ja rauhoitusalueet
7) Vieraslupien hinnat ja niiden käytännöt
8) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset
9) Päätetään RHY:lle tehtävistä Suomen Metsästäjäliiton ja Riistakeskuksen
kunnianosoitusesityksistä
10) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten esittämät, hallituksen kokouksessaan käsittelemät asiat, jotka ovat kesäkokouksen asialistalla ilmoitettu.
11) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.


11§ SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS
Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä varsinaisista kokouksista on määrätty.


12 § PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN
Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien on tarkastettava seuran kokousten pöytäkirjat.


13 § SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Jokaisella kokoukseen mennessä erääntyvän liittymismaksun ja jäsenmaksun maksaneella varsinaisella jäsenellä ja nuorisojäsenellä sekä kunniajäsenellä, koe- tai äänioikeudettomia nuorisojäseniä ja kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana, jos hallitus niin päättää ja asia mainitaan kokouskutsussa
Äänestys- ja vaalijärjestyksessä noudatetaan tarvittavia äänestystä ja vaalia koskevia yhdistyslain säännöksiä ja seuran sääntöjä täydentäviä määräyksiä.

Seuran sääntöjä muutettaessa, tai salaisessa äänestyksessä etäyhteyttä ei voida käyttää. Avoimeen äänestykseen voi osallistua myös etäyhteydellä
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14§ SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI
Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen talvikokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.


15 § SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS
Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen valitaan 6 seuran jäsentä, joista seuran talvikokous valitsee puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenyys on kaikilla kaksivuotinen. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet.
Mikäli hallituksesta eroaisi tai erotettaisiin enemmän kuin puolet kesken kaksivuotiskauden, niin erovuoroisuus vähemmän kuin kaksi vuotta olleiden kesken ratkaistaan arvalla. Normaalitilanteessa erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Tilalle valittu jäsen on erovuoroinen sen mukaisesti, kuten kesken toimikautta eronnut jäsen olisi ollut.
Hallitus valitsee järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan sihteerin ja taloudenhoitajan, joka / jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan tai sihteerin kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

16§ PÄÄTÖSVALTAISUUS
Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla fyysisesti kokouspaikalla tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla mukana kokouksessa.


17 § SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT
Seuran nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä ja rahastonhoitajalla kullakin yksin.
Nimenkirjoittajien tulee olla täysi-ikäisiä ja heidän tietonsa tulee ilmoittaa yhdistysrekisteriin.


18 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta
6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista velvoitteista
7) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton piirin kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt
8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista
9) pitää seuran jäsenluetteloa
10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta
11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa
12) tarvittaessa valita sekä erottaa seuran jäseniä ja toimihenkilöitä
13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista
14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset
15) päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista, mitä säännöissä niistä on määrätty
16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.


19 § SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA
Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.
Seuran tullessa lakkautetuksi, sen varat luovutetaan seuran jäsenistölle.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:lle.
Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton piirille, jonka toimialueella seura sijaitsee.


20 § MUUTA
Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.